Palkan ja omaisuuden ulosmittaus
Omaisuuden ja palkan ulosmittaus saattaa tuntua monimutkaiselta kokonaisuudelta ja herättää monia kysymyksiä. Mitä omaisuutta voidaan ulosmitata? Entä milloin oman asunnon ulosmittaus tulee ajankohtaiseksi? Jatka lukemista ja saat vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin.
Mitä ulosmittaus tarkoittaa?
Ulosmittauksessa pyritään varmistamaan perittäväksi tulleen velan maksaminen. Ulosmittaus voidaan suorittaa esimerkiksi velallisen palkkatuloista tai muusta omaisuudesta. Tuloja ja omaisuutta ulosmitataan sen verran, että ulosottoon edennyt velka saadaan maksettua.
Palkan ulosmittaus
Ulosmittaus pyritään ensisijaisesti suorittamaan velallisen tuloista, kuten palkasta tai eläkkeestä. Palkan ulosmittauksessa tuloista menee yleensä automaattisesti tietty osuus velkojen maksuun. Ulosmitattava summa riippuu siitä, kuinka suuret tulot ovat suojaosuuteen verrattuna. Suojaosuuden laskemiseen vaikuttavat velallisen nettotulojen lisäksi esimerkiksi avio- tai avopuolison tulot ja samassa taloudessa asuvien lasten lukumäärä.
Ulosmitattavia tuloja ovat esimerkiksi:
- eläke,
- ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha,
- sairauspäiväraha ja
- äitiysraha.
Ulosmittauksen määrä lasketaan nettotuloista, joista on vähennetty ennakonpidätys, työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Palkkatuloiksi lasketaan myös esimerkiksi lomarahat sekä palkkiot ja provisiot.
Paljon pitää jäädä rahaa ulosoton jälkeen?
Palkan ja muun säännöllisesti saatavan tulon ulosmittauksessa velalliselle lasketaan suojaosuus. Tällä tarkoitetaan summaa, joka velalliselle tulee jäädä muiden kulujen kattamiseen ja elämiseen. Jos tulot ovat jo valmiiksi alle suojaosuuden, ei niitä silloin voida ulosmitata.
Mikä on ulosmittauksen tuloraja?
Tulojen suuruus vaikuttaa siihen, kuinka paljon niitä voidaan ulosmitata. Esimerkiksi jos tulot ylittävät suojaosuuden, mutta ovat enintään kaksinkertaiset siihen nähden, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä summasta kaksi kolmasosaa. Suojaosuus saadaan selville kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksupäivien määrällä. Esimerkiksi kalenterikuukaudelta maksettavassa palkassa päivien lukumäärä on 30. Vuoden 2024 alusta päiväkohtainen suojaosuus velallisella on 32,56 euroa ja velallisen elatuksen varassa olevalla henkilöllä eli esimerkiksi lapsella 9,52 euroa.
Omaisuuden ulosmittaus
Ulosotossa irtain omaisuus ulosmitataan yleensä ensimmäisenä. Irtainta omaisuutta ovat esimerkiksi veronpalautukset, käteinen raha ja ajoneuvot. Ulosmittauksessa järjestyksessä viimeisenä ovat yleensä vakituinen asunto ja sellainen omaisuus, jota velallinen tarvitsee elinkeinonsa harjoittamiseen. Omaisuuden ulosmittauksessa esimerkiksi auto voidaan myydä, jolloin siitä saadut rahat menevät velkojen maksuun.
Omaisuus voidaan myydä ulosottomiehen toimittamassa julkisessa huutokaupassa, joka järjestetään yleensä ulosottoviraston tiloissa. Ulosottomies voi myydä velallisen omaisuutta myös muilla tavoilla, kuten nettihuutokaupassa tai tekemällä asunnon myyntitoimeksiannon kiinteistönvälittäjän kanssa. Joissain tapauksissa omaisuuden myynti voi onnistua itse velallisen tai pankin toimesta.
Kiinteistön ulosmittaus käytännössä
Kiinteistön ulosmittaus voi tulla ajankohtaiseksi silloin, kun ulosmittausta ei ole voitu suorittaa esimerkiksi palkasta tai irtaimesta omaisuudesta ja jos velkaa on paljon. Etenkin sellainen asunto, joka ei ole vakituisessa käytössä, voidaan myydä velkojen maksamiseksi. Ennen vakituista asuntoa pyritään siis ensisijaisesti ulosmittamaan esimerkiksi velallisen omistama kesämökki. Omistusasunnon ulosmittauksesta päättää aina ulosottomies. Riski asunnon ulosmittaukseen kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän velkaa on ja jos sitä ei ole onnistuttu lyhentämään tarpeeksi velallisen tuloista.