Velkojen periytyminen

Perinnönjako määräytyy Suomessa perintökaaren mukaan. Perintäjärjestys taas määräytyy yleisesti parenteelien perusteella. Parenteeli tarkoittaa lakisääteistä ryhmäluokittelua siitä, kuinka läheinen sukulaissuhde on. Ensisijaisia perillisiä ovat vainajan lapset, lapsenlapset ja muut jälkeläiset. Toissijaisia perijöitä ovat vanhemmat, sisarukset sekä testamentissa ilmoitetut henkilöt. Perinnönjakoon vaikuttaa myös se, onko vainaja ollut naimisissa tai tehnyt testamentin.

Jos olet huolissasi velkojen periytymisestä tai haluat saada lisätietoja, on suositeltavaa kääntyä asiantuntevan juristin tai talousneuvojan puoleen. He voivat auttaa sinua ymmärtämään oikeudelliset näkökulmat ja antaa sinulle henkilökohtaista neuvontaa tilanteesi perusteella.

Mitä tarkoittaa kuolinpesä?

Kaikista perillisistä tulee kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan koko omaisuuden eli varojen sekä myös hänen velkojensa muodostamaa taloudellista kokonaisuutta. Kuolinpesää on aiemmin kutsuttu ja kutsutaan joskus edelleen perikunnaksi.

Perunkirjoitus ja perukirja

Perillisten tulee järjestää perunkirjoitus. Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka on selvitys vainajan varallisuudesta, mahdollisista veloista ja perillisistä.

Perintöverotus arvioidaan perukirjan pohjalta. Perinnönjako aloitetaan vasta, kun kuolinpesän ja vainajan velat on maksettu kokonaisuudessaan tai niiden maksaminen myöhemmin on varmistettu. Perillisten tulee maksaa hautaus- ja perunkirjoituskustannukset vainajan omaisuudesta ennen muiden velkojen maksamista.

Kuolinpesän velkojen periytyminen: lainat, vastuut ja oikeudelliset näkökulmat

Vainajan velat eivät lähtökohtaisesti periydy suoraan perillisille, mutta on hyvä huomioida, että osa kuolinpesän veloista saattaa jäädä perillisten maksettavaksi. Vainajan veloilla tarkoitetaan vainajan eläessä syntyneitä velkoja, kun taas kuolinpesän velka on kuoleman jälkeen syntynyttä velkaa. Tällaisia velkoja ovat esimerkiksi perunkirjoituskulut tai kuoleman jälkeen erääntyneet laskut.

Henkilön kuoltua hänen velkojansa ei yleensä suoraan lakkauteta vaan lainojen ehdot pysyvät pääpiirteittäin samoina. Perillisen tai perillisten tehtäväksi jää ensisijaisesti velan maksaminen kuolinpesän varoista.

Vaikka vainajan velat eivät pääsääntöisesti periydy, kannattaa perillisen ryhtyä tiettyihin toimenpiteisiin välttääkseen kuolinpesän velkojen siirtymisen perillisten vastuulle. Mikäli henkilöllä on ollut menehtyessään velkaa, tulisi perillisten maksaa mahdollisuuksien mukaan velat joko suoraan vainajan tilillä olevilla rahoilla tai myymällä vainajan jäljelle jäänyttä omaisuutta.

Joskus vainajan kuolinpesä on ylivelkainen. Tässä tapauksessa kuolinpesän rahat ja varallisuus eivät kata velkojen määrää. Tällöin velka, jonka maksamiseen kuolinpesän varat eivät riitä, jää yleensä velkojien tappioksi eivätkä perilliset joudu velkavastuuseen.

Velat eivät lähtökohtaisesti periydy – poikkeuksia kuitenkin löytyy

Yleisesti voidaan siis sanoa, että velat eivät Suomessa periydy, mutta tästä löytyy tiettyjä poikkeuksia. Mikäli kuolinpesän osakas laiminlyö velvollisuuksiaan, hän voi joutua kuolinpesän veloista henkilökohtaisesti velkavastuuseen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perunkirjoitusta ei ole toimitettu kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, voi velkavastuu siirtyä osakkaalle. Tähän voi johtaa myös se, jos kuolinpesän osakas salailee tai valehtelee pesän omaisuudesta tai toimii muuten epärehellisesti mahdollisia velkojia kohtaan kuolinpesän asioissa.

Kuolinpesän osakkaiden vastuu jatkuu myös sen jälkeen, kun kuolinpesä on selvitetty ja perintö jaettu. Esimerkiksi joskus vainajan velka voi tulla ilmi vasta sen jälkeen, kun perinnönjako on jo tehty. Näin voi käydä tilanteessa, jossa henkilö on taannut jonkun muun henkilön lainoja tai hänellä on ollut hoidettavanaan useita pieniä lainoja.

Velkojen periytyminen lapsille

Vanhemman itse ottamat velat eivät lähtökohtaisesti periydy lapsille. Poikkeuksena tästä voi kuitenkin olla tilanne, jossa kuolinpesän varat on jaettu lapsille ennen velkojen maksua. Jos velka on tehty kuolinpesän lukuun, saattavat lapset joutua vastuuseen velan maksusta. Kuolinpesän lukuun tehtyä velkaa voivat olla esimerkiksi hautajaiskulut tai kuolinilmoitus.

Aviopuolison velan periytyminen

Avioliitossa molemmat puolisot vastaavat lähtökohtaisesti omista veloistaan, jotka on otettu ennen avioliittoa tai sen aikana. Jos aviopuolisolla on yhteinen asuntolaina ja toisen osapuolen menehdyttyä kuolinpesä on varaton, voi lainalla yhteisvastuullisena velallisena ollut puoliso jäädä vastuuseen velan maksusta. Kuolemantapauksiin voi kuitenkin ennalta varautua esimerkiksi testamentilla ja avioehtosopimuksella.